Olen kuitenkin päättänyt että en hanki uutta nukkea ennen kuin olen saanut entiset sellaiseen kuntoon, että voin pitää niitä esillä/kuvailla. Aluksi siis piti tehdä lista siitä, mitä nukkeni tarvitsevat. Koska rahatilanteeni ei tällä hetkellä ole mikään parhain, niin kalliimmat hankinnat pitää jättää myöhemmälle. Halusin kuitenkin edes jotain uutta jollekin nukeista ja mielellään nopeasti. Ompelukoneen kaivelu kaapista tuntui liian vaativalta. Lopulta päätin Netflixiä katsellessa tehdä peruukin.
Tein tämän peruukin ihan vain tekemisen ilosta ja saadakseni nukeilleni jotain kivaa. Valitsin kohteekseni Ditan. Pohjana peruukissa on vanha sukka ja hieman pörheämpää ja ohuempaa villalankaa, joka on pyörinyt lankalaatikossani varmaan kymmenen vuotta.
Kuvaushetkellä peruukin lopullisen pituuden päättäminen oli vielä kesken. En halua ihan kamalan lyhyttä (koska kuvissa lanka näyttää sitten vielä enemmän pelkältä langalta), mutta liian pitkä peruukki on taas ihan liian painava.
Omasta mielestäni lopputulos on ihan hauska ja tätä oli todella kiva, mutta työläs tehdä. Kaksi iltaa ompelin lankoja pohjaan kiinni.
Ajattelin kehittää ideaa vielä hieman ja tehdä toisenkin, mutta muutamilla muutoksilla. Kuvissa ainakin Ditan uudet hiukset näyttää upeilta ja typy itse myös. Kaikki Pullipit on kauniita, mutta omaan silmääni tämä Pullip Ludmilan original meikki on ihana.
Olen hieman miettinyt kirjoittavani nukkejeni taustatietoja uusiksi ja siinäpä riittääkin tekemistä rahakkaampia aikoja odotellessa (jolloin alkaa sitten varsinaiset muutokset).
Lopuksi vielä hieman enemmän muokattu kuva. Tämä voisi olla Ditan esikoislevyn kansi.
